Siinä se roikkuu, mun uusi rakkauden kohde. Karvanen, pehmeä ja niin mukavan värinen. Jos se ei ole päällä niin se on seinällä, kai se on ihan ok! Ihanaa on myös Hanna-Riikka Heikkilän kortti ja tuo vanha pappani tekemä tuoli. Alle on raapustettu vuosiluku 1950. On mukavaa ajatella edesmennyttä pappaani nikkarointi hommissa.
No mihinkäs mun kommentti katosi? Siis piti vaan sanomani, että otsikko sai kuvittelemaan jotain neli- (tai kaksi-) jalkaista karvaunelmaa, mutta että se olikin sitten villapaita ja hirmu herttainen sellainen! Ihan voisin itselleni tuollaisen karvan kuvitella pintaan. :) Paitsi en just nyt tän vatsan kohdalla sijaitsevan pallomaisen ulokkeen kanssa... Lookki ei ehkä toimisi tavoitellulla tavalla vaan lopputulos olis todennäköisesti enemmänkin jotain "karvainen virtahepo" -tyyliä. ;)
VastaaPoistaNiin joo sitä tosiaan voisi unelmoida kaikenlaisista muistakin karvaisista asioista :D. Täytyy sanoa, että tän paidan kun päälleen laittaa, niin saa nopeasti olemukseensa muutaman lisäkilon, ilman sitä pallomahaakin :) Piän uhallakin!
PoistaMistä nuo kivat metallikorit seinällä ovat? Joskus muistin ne jossain blogissa nähneeni ja selailin lukulistani blogeja epätoivoisesti etsien niitä, turhaan. Ja tässä ne nyt ovat!
VastaaPoistaKorit on ostettu vuosi-pari sitten Helsingin Granitista :)
Poista