Yök Miranda.

Nuorena minä inhosin kaikella uhmallani Heikki Orvolan Miranda maljaamme! Ensinnäkin se oli mielestäni kuvottavan värinen ja pintakuvioltaan mälsä. Ja mikä pahinta - aina esillä- aina! Mutta miten kauniisti se sopiikaan valkoisen keskelle. Onko tässä nyt käynyt niin, että menin tuomitsemaan liian aikaisin?

Step by step

Eilen istuin iltaa ystäväni kanssa. Oli ihana nähdä, turista, laulaa nuotinvierestä ja fiilistellä vanhoilla musavideoilla. Tiesittekö että NKOTB on julkaissut uuden levyn tänä vuonna? Hitto, että pitikin aikoinaan antaa bändin julisteet, rannenauhat ja lippikset kiertoon. Kohtahan niitä olisi taas tarvinut. Se on kuulkaa Joekin kasvanut jo aikamieheksi!

Huomenna tilaan ajan permanenttiin ja alan harjoittelemaan videon jalkatyöskentelyä, sanat osaankin jo.

Ei lähde jynssäämällä

Tiedättekös kun välillä sitä yllättää itsensä omalla hölmöydellään. Näin kävi kun viimeksi pesin meikkiä naamaltani. Jynssäsin ja jynssäsin ja kirosin jo meikinpuhdistusaineenkin sudeksi: on se nyt kumma kun ei tämä meikki irtoa sitten millään! Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että silmänaluset olivat vaan luonnostaan niin mustat - ihmekkös kun ei tökötit tepsineet. Pahinta tässä on se, että olen mennyt jo kahdesti samaan lankaan. Mustat silmänaluset 2 - Katja 0.

DIY taulu

Lapsuudenkodissani raivattiin kaappeja ja lehtikeräykseen lenti aimo kasa vanhoja askartelulehtiä. Pläräsin lehdet vielä läpi ja otin jemmaan väleistä löytyneet kaava-arkit. Oivaa materiaalia vaikka lastenhuoneen tauluksi tai vaikka lahjapaperiksi. Paketin päälle vielä Eurokankaan kaunista harlekiininauhaa.

Teitä kirjautuneita on jo 200, se on hurjan paljon ottaen huomioon että minua on vain yksi. Päälle vielä kaikki te kirjautumattomat, jotka jaksatte käydä Projektilassa päivittäin, kiitos!! Ilman teitä ja kommenttejanne, bloggaaminen olisi aikas mälsää. Kertokaahan; mitkä on lempi aiheenne täällä, millaisia postauksia haluaisitte lisää, vai jatketaanko vaan samaan vanhaan malliin? Pistetäänkö joulukuuksi taas joulukalenteri pystyyn?

Mikä Iittala?

Yritin googlettaa, ei auttanut, ei löytynyt. Osaako teistä joku sanoa tästä Iittalan kynttilälyhdystä mitään? Ei se varmastikkaan ole mikään harvinainen keräilykappale ja ilman spesifimpää tuotetietoakin pystyn kyllä jatkamaan elämääni, mutta ei tieto pahitteeksi olisi. Tuosta toisen kuvan kukkatelineestä osaan kertoa googlettamatta, että se on rottinkia, löytyi joitakin kuukausia sitten kirppustorilta ja maksoi 0,20€, ruukkuun piirsin kuviot liidulla. Melkoista hifistelyä!

Marimekko yhdessä

Viime viikkoina en ole ehtinyt valoisan aikaan kotiin lainkaan, ja jos ei ennen kuutta ehdi kaivamaan kameraa esille voi sen huoletta jättää kaivamattakin. Viikonloppuna on nautittu valosta ja syksystä kaikilla aisteilla. Syksyn eduksi täytyy sanoa, että tänään se on kyllä antanut Keski-Suomessa parastaan, vaikkei se näistä kuvista välitykkään.
Marimekon yhdessä-pöytäliina oli meillä lainassa anopilta, ei ollenkaan hullumpi kangas! Ainut vika vaan oli, ettei se ollut oma.

Tätä kirjoittaessa telkkarissa näkyy taustalla maatilan prinsessat ohjelman uusinta - ja ai jummi että on todella suuria vaikeuksia pystyä elämään tämän myötähäpeän kanssa.

Arabian munakuppi

Kesällä lunastin Arabian, G. Grönqvistin kukko munakupin kirpputorilta 2 eurolla. Liekkö jäänyt myyjältä nolla kirjoittamatta? Mitäänhän sitä ihminen ei yhdellä munakupilla varsinaisesti tee. Mutta oikein kun väänti tikusta asiaa, löysi kuppi käyttötarkoityksensa.

Puolukkahyytelö

Joudun nyt vähän joustamaan periaatteistani ja tykkäämäänkin puolukasta, sillä: äidin purkittama puolukkahyytelö oli todella hyvää! Enpä olisi uskonut. Ensi vuotta ajatellen tässä naurettavan helppo ohje teillekkin:

3 litraa puolukoita (hieman raakoja sellaisia)

2 dl vettä 

Keitä 10min ja soseuta. Ota kattila pois liedeltä ja lisää 1 kg sokeria. Sekoita, purkita ja nauti.

Johan nyt

Taas koruja, kuulenko teidän huokaavan? Nämä on viimeiset nyt hetkeen, lupaan. Tarina on sama: nahkaa ja massaa. Mut hei, korviksiakin tällä kertaa! Oletteko jo kokeilleet?

Magneettista massaa

Puumagneetit saivat uusia kaveruksia, näissäkin käytin Fimo-massaa. Muovailu, puolentunnin paisto 110 asteessa ja liimalla magneetti kylkeen. Jospa se jääkaapin oveen nostettava lasku näyttäisi vähän siedettävämmältä kivan magneetin alla. Epäilen.