Pitäähän se sisälläkin olla muutama kukka tapettavana. Keltainen kanneton kannu on huudettu huutokaupasta, sinne on aina mukava mennä. Ensin nopea silmäys huudossa oleviin tavaroihin ja huonekaluihin. Sitten kiireesti höyrynakin tuoksuiseen kahvioon hakemaan itseleivottuja munkkeja, pannaria tai pullaa. Jos ei onnistu itselleen huutamaan mitään, on silti mukava seurata mitä kaikkea menee kaupaksi ja mihinkä hintaan. Sen verran on tullut käytyä, että osaa jo tavaroita katsellessa päätellä kuka tulee huutamaan mitäkin. Voi myös päivitellä muiden mukana, että mihin se tuokin mummo aina nuo ostamansa tavarat laittaa ja tietenkin pelätä milloin tempperamenttinen huutokauppameklari polttaa huutajiin päreensä, ja kuinka pahasti tällä kertaa.
Minä olen ollut vain kerran, mutta se oli kyllä tosi hauska kokemus ja haluaisin mennä uudelleen. Ostin yhden jutun: kaksi kappaletta Saara Hopean punaisia laseja hintaan 20€. Olen nähnyt niiden kappalehintana 40€ jossain, joten hei meikkishän alkoi design-sijoittajaksi :D Kilpailin niistä niin kovaäänisesti, että seurana olleet nauroivat.
VastaaPoistaHih, sitä saattaa innostuksen kourissa ääni nousta itsekullakin :) Mä olen niin hidas, että saan harvoin mitään huudettua. Siinä vaiheessa kun huuto alkaa ja mietin vielä mitä huutaisin, se on jo ohi.
PoistaHmmm... pitäsiköhän joskus itekin kokeilla? :) -mari
VastaaPoistaEhdottomasti! Ainakin sen munkin takia :)
PoistaHuutokaupat on niin mahtavia tapahtumia. Meklarit on kyllä ihan omaa luokkaansa ..varsinkin kun kesken oman kilpahuudon uskaltautuu vähän huudattamaan niitäkin :D
VastaaPoistaNo äläpä muuta sano! Meidän meklari on kyllä sellainen tuittupää, että saattaa vaikka heittää niska-perse-otteella pihalle, jos sille päälle sattuu :D
PoistaValuable information. Quality content is good.
VastaaPoistaThis blog carries amazing and genuinely data.
VastaaPoistaThanks for sharing with us this important Content.
VastaaPoista