Metsolassa ja Villa H haastoivat minut kuvaamaan uudesta vinkkelistä. Näissä kuvissa siis keittiö, josta harvoin tänne lisäänkään kuvia. Meillä on perus vaalea keittiö, joka ei ole ehkä toiminnallisuudeltaan mitä mainioin. Kaipaisin sinne jotain jujua ja ryhtiä tuovaa. Sanohan sinä, mitä sille pitäisi tehdä?
Toukokuussa Marttilan tila sekä Rentouttavaa remontointia haastoivat vastaamaan 11-kysymykseen ja kappasta vaan, vastaanpa niihin samaan syssyyn!
K: Mikä on ensimmäinen asia, minkä teet aamulla?
V: Katson paljonko kello on ja mahdollisuuksien mukaan otan vielä hetkeksi vähän paremman asennon
K: Lempi tv-ohjelma?
V: Huvila ja Huussi tai sitten joku mikä aiheuttaa sietämätöntä myötähäpeää.
K: Haaveiletko jostain salaa?
V: Eihän se olisi enää "salaa" jos sen nyt kertoisin?
K: Muisto ylä-asteelta?
V: En ole koskaan ollut mitenkään kova lihan perään ja lapsuuden ystäväni
jaksaa aina tavatessamme kiitellä kuinka minun ansiostani sai
ala-aste-lukio iän aina ruokatunnilla minunkin kiintiön mm. lihapullista
ja makkaroista. Terkkuja vaan Jäppiselle!
K: Millainen on lempi paitasi?
V: Joku rento ja liehuvainen
K: Kotiaskare jota inhoat?
V: Puhtaiden pyykkien lajittelu kaappiin
K: Onko sinulla periaatteita, mitä?
V: Pidä lupauksesi
K: Tapetti vai maali, miksi?
V: Maali, helpompi valita ja vaihtaa. Tykkään maalata.
K: Mitä pelkäät?
V: Ahtaita paikkoja. Olisihan se mahtavaa jäädä ikkunattomaan,
peilittömään, pieneen vanhaan hissiin jumiin. Yksin (tai oikeastaan
pahempaa se olisi täyteen ahdettuna). Kerrosten välille. Pissahädissään.
K: Mitä hassua olet tehnyt tai sanonut lapsena?
V: Kohdassa 4 tulikin jo mainittua, etten ole ollut lihan perään - no
tämä ei ole ollut ainut rajoite. Pienenä nirsouteni kiteytti hyvin se,
että mielestäni vesi oli pahaa.
K: Sana joka saa hyvälle tuulelle?
V: Jos joku mainitsee sanan: suklaa, olen kyllä heti ihan skarppina. "Äiti minä tyttään sinusta" -on myös peittoamaton!
Kiitokset myös Oman (P)ajan herkkuja leipovalle ja taitavalle Minna-Leenalle, kesän aikana tulleesta tunnustuksesta!
