Näytetään tekstit, joissa on tunniste makuuhuone. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste makuuhuone. Näytä kaikki tekstit
26.1.2018
Serpentiiniä makuuhuoneeseen
Makuuhuoneemme on odotellut jo tovin uutta maalia pinnoilleen. Ennen joulua sudimme kaksi valkoista seinää Tikkurilan vihreällä Serpentiinillä ja kiinnitimme muutaman saman väriseksi maalatun hyllyn seinään. Hieman jännitti pienentääkö tummahko sävy huonetta liikaa, mutta lopputuloksesta tuli oiken mieluinen. Valkoiseen voi palata aina.
Pieni mies nukkuu vielä korisängyssään, mutta kunhan kääntyilystä päästään muuhun könyämiseen, on aika kasata pinnasänky. Millään ei hennoisi vaihtaa tätä ihanaa petiä pinnikseen, mutta väistämätön totuus on, että pian ei kori ole enää turvallinen nukkujalleen.
Kääntyilyn ja kasvamisen myötä olemme luopuneet jo korissa ollesta baby nestistä, mikä oli todella hyvä pienelle tuhisijalle. Nyt kun unissaan meuhkataan niin, ettei peitto meinaa päällä pysyä on käytössä ollut neppareilla kiinnitettävä Baby Wallabyn ensipeittosetti ja se on ollut a i v a n loistava! Esikoisen kanssa ei käytössä ollut mitään moisia herkkuja. Aina oli peitto mytyssä jalkopäässä ja varpaat kylmänä.
7.12.2017
Luukku 7 / DIY puinen mobile
Yöllä imettäessä on aikaa kuunnella hiljaisuutta, sateen ropina on kuitenkin yksi lemppari äänistäni yöllä - ollut pienestä saakka. Sen ääni vasten peltikattoa on peittoamaton, tai oli ainakin siihen saakka, kunnes sen päihitti eräs toinen ääni. Joko arvaatte mikä? No tietenkin vauvan röyhtäisy, se on merkki siitä, että meistä kumpikin saa nukuttua pidemmät ja makeammat unet. Joinain öinä olen onnistunut saamaan molemmat.
Tänään luukusta paljastuu tämä ihana puinen vauvan mobile. Se on todella iisi ja nopea tehdä. Tarvitset vain puisia keppejä (pyöreitä), vahvaa narua, kolmen kokoisia puuhelmiä ja kuumaliimapyssyn. Jos läheisyydestäsi löytyy kyseistä kuluttajakuntaa, olisi tämä varmasti kiva lahja pienelle pukin pussiin.
Minun mobile rakentui seuraavasti (ylhäältä alaspäin):
- 50 cm pitkä keppi, päissä 5 cm kokoiset puuhelmet
- 25 cm pitkä keppi, päissä 4 cm helmet
- 15 cm pitkä keppi, päissä 3 cm helmet
- 25 cm pitkä keppi, päissä 4 cm helmet
- 15 cm pitkä keppi, päissä 3 cm helmet
- 10 cm pitkä keppi, päissä 3 cm helmet
- viimeisenä 5 cm kokoinen puuhelmi
Pallot on kiinnitetty puukeppeihin kuumaliimalla ja osat kiinnitetty toisiinsa hamppunarulla solmimalla.
Meillä poika seuraa mobilen liikettä tämänkin värisenä, mutta tottakai se olisi kaikista kiinnostavin kirkkaissa väreissä.
27.5.2017
Makuuhuoneessa
Makuuhuoneen nurkassa majailevalla peilillä on pitkä matka takanaan. Se on aikoinaan ostettu mummoni ja pappani ensimmäiseen yhteiseen kotiin, ensimmäisten kalusteiden joukossa. Lankapuhelinten aikaan muistan, että peili oli lapsuuden kotini puhelinpöydän päällä ja jollain ihmeellä se päätyi minun hoteisiini ennen 2000-luvun alkua. Siinä se nököttää muina peileinä, e h j ä n ä ja odottaa seuraavaa paikkaansa. Makuuhuonekin odottaa, ainakin päätyseinä kaipaisi joko puuverhoilua tai maalia. Saas nähdä mitä pintaan tulee.
28.9.2015
Mitähän sille tekis, vai tekiskö mitään. Sitä on tullut mietittyä tämän senkin kohdalla useaan otteeseen. Monesti on meinannut päätyä myyntiin ja yhtä monasti se on meinannut saada uutta väriä pintaan. Mutta siinä se nyt vaan edelleen seisoo sellaisenaan. Vähän turhan romanttinen on nykyiseen makuuni, mutta olkoon nyt siinä, ainakin niin kauan kunnes toisin todistetaan. Sisustuksen suhteen on pää hieman mullin mallin. En oikein tiedä mitä haluisin. Ehkä siitä langan päästä olisi kuitenkin hyvä saada jonkinlainen ote, varsinkin nyt kun taloprojekti alkaa käynnistyä.
6.6.2015
31.5.2015
writer's block
Pahemman laatuinen ummetus ollut päällänsä. Kaikennäköistä on tullut kotona tuusattua ja kuviakin on blogia varten otettu, mutta jostain syystä ne eivät tänne kuitenkaan päädy. Johan te olette jo kaikki meidän nurkat nähneet, samat tyynyt ja samat löpinät. Repäistään nyt kuitenkin laastari ja laitetaan eetteriin muutama kuva makkarista. Ostin nimittäin kirpputorilta lasten kangaspuut ja tein niillä pienen ja hieman reppanan ryijyn? seinälle. Taulujakin on tullut taas maalattua, tämä yksilö lähtee äidille kunhan seuraavan kerran nähdään.
26.1.2015
Päiväpeitto pysyy.
Tässä makuuhuonetta toisesta vinkkelistä katsottuna. Verhoja ei ole huoneessa ollut vuosiin ja nyt lähti vielä mattokin! Valkoinen nukkamatto pilkisti vain hieman sängyn alta, joten mitäpä sitä siinä turhaan pitää pölyä keräämässä.
Voihan tuo toki olla, että varpaat jäävät kuitenkin kaipaamaan jotain pientä pehmikettä?
Voihan tuo toki olla, että varpaat jäävät kuitenkin kaipaamaan jotain pientä pehmikettä?
22.1.2015
Täsä mä oon! Ollut vähän hiljaiseloa, kun on uusia tuulia työpuolella ja sitä mukaa pää vähän niissä muudeissa. Viime viikonloppuna siivousvöyhkässäni pyöräytin makuuhuoneessa sängyn ja työpöydän paikat päikseen. Vaihtelu virkistää nääs.
Kehyksissä olevat sudet löytyivät Kööpenhaminasta ilmaislehden sivulta. Peili on kaverilta saatu tarjotin, johon lisäsin vanhan vyön. Hay:n laatikoiden kaverina maalattu peltipurkki ja itse päällystetyt pahvilaatikot. Näytön vierestä löytyy Ratian Palaset -sarjaa olevat arkistointilokerot ja minttuinen kynäteline, molemmat ovat löytyneet kierrätyskeskuksen saa ottaa -osastolta. Työtuoli on ostettu vanhan tavaran liikkeestä ja laukku huutokaupasta. Pikkuinen jakkara on pappani tekemä. On siinä kierrätystä nyt kerrakseen.
22.12.2014
Luukku 22 / 24
Niin kuin ei nyt joulun alla olisi muuta tekemistä niin ompelin nopsaan uuden sisustustyynyn vanhasta seinävaatteesta, vai onko se ryijy? Eikös ryijy ole se vähän karvaisemman näköinen yksilö? No kumpi nyt hyvänsä onkaan niin siinä se nyt pötköttää sängyllä sulassa sovussa muiden tyynyjen kanssa.
15.12.2014
Luukku 15 / 24
Savitöistä jäi pienet nökäreet savea yli, tein niistä pari joulukoristetta. Kaveriksi puuta, himmeleitä ja pehmeää lankaa. Kuparin sävyiset pallotarrat on Kööpenhaminan tuliaisia. Kovasti alkaa näyttämään siltä, että ainakin jouluksi ylimääräiset värit häviävät huushollista. Mites teillä?
6.11.2014
Kuumat unet
Kelit viilenee ja illat pimenee. Pimeyttä vastaan on hamstrattu kierrätyskeskuksesta uusia kynttilänjalkoja. Vaikka just kyseiseen puljuun astuessani sanelin päässä itselleni ehtoja: ei sitten yhtäkään kynttilänjalkaa! Ostin 4. Edellisetkään mahdu mihinkään säilöön.
Meillä on huonot sähköpatterit ja herkästi paleleva emäntä. Eräs joulu sain isännältä joululahjaksi lämpöhuovan, sellaisen verkkovirralla toimivan. Se lakanan alle, lämmöt täpöille ja on muuten lämpöiset unet. Ellei sitten unohda peijakasta koko yöksi päälle, siitä seuraa nimittäin turhan kosteat unet. Summa summarum, hyvä lahja, parempi kuin se ensimmäinen joululahja minkä mieheltäni sain: jatkojohto. Kyllä siinä mies tosissaan yritti tehdä vaikutusta uuteen tyttöystävään.
22.9.2014
Karvainen unelma
Siinä se roikkuu, mun uusi rakkauden kohde. Karvanen, pehmeä ja niin mukavan värinen. Jos se ei ole päällä niin se on seinällä, kai se on ihan ok! Ihanaa on myös Hanna-Riikka Heikkilän kortti ja tuo vanha pappani tekemä tuoli. Alle on raapustettu vuosiluku 1950. On mukavaa ajatella edesmennyttä pappaani nikkarointi hommissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




















































