Makuuhuoneessa

Makuuhuoneen nurkassa majailevalla peilillä on pitkä matka takanaan. Se on aikoinaan ostettu mummoni ja pappani ensimmäiseen yhteiseen kotiin, ensimmäisten kalusteiden joukossa. Lankapuhelinten aikaan muistan, että peili oli lapsuuden kotini puhelinpöydän päällä ja jollain ihmeellä se päätyi minun hoteisiini ennen 2000-luvun alkua. Siinä se nököttää muina peileinä, e h j ä n ä  ja odottaa seuraavaa paikkaansa. Makuuhuonekin odottaa, ainakin päätyseinä kaipaisi joko puuverhoilua tai maalia. Saas nähdä mitä pintaan tulee.

Kannu ja sen kaverit

Kävimme toukokuun alussa ottamassa vauhtia kevääseen Kreetalta. Suomeen palattiin pari pisamaa ja matkakiloa runsaanpana. Laukun uumenista löytyi myös muutama matkamuisto: kerrassaan suloinen pieni valkoinen kannu ja puiset salaatinottimet. Molemmat kerrassaan ihastuttavia.

Hitaasti, mutta varmasti

Niin etenee kodarikin. Tovi sitten se sai hyllyn seinälleen. Piti tulla kaksi, mutta tulikin vain yksi. Itseasiassa parempi niin, sillä nyt altaan yläpuolelle jää tilaa roikkuvalle vaaterekille ja tasolle paikka, jossa syksystä lähtien vaihdetaan vauvan vaippoja. Nyt on elämässä kaikki hyvin, minusta tulee vihdoin isosisko, sanoi esikoinen.