Tussihommissa

Nämä Piilopaikka-henkiset lautaset ja sokerikko lähtevät ystävälle lahjaksi. Melkein tekisi mieli pitää ne itse, niin mainiot niistä mielestäni tuli. Ainoa miinus on käsinpesu, siihen ei laiska ihminen jaksaisi millään taipua.

Viimeksi poslinitussia tuli käytettyä helmikuussa.

Helppo ja nopea suklaakakku?

Luki ohjeessa. Minulla meni tämän tekemiseen kolme päivää. Yleensä on kyllä onnistunut ekalla kertaa. Kun ensimmäinen meni pilalle, syytin miestä - pidit sitä liian kauan uunissa, otitko muka pois silloin kun pyysin? Olisinkohan ite öysännyt liikaa jauhoja? Seuraavana päivänä uhmasin kohtaloa ja päätin tehdä uudestaan. Henkseleitä paukutellen lähdin uuteen taistoon - katos näin se kuuluu tehdä, kohta saadaan herkkua! Annas ku mä vahdin ettei mene taas piloille. No varmaan arvaatte jo tässä vaiheessa, että ei olis kannattanut paukutella niitä henkseleitä. Seuraavana aamuna kun avasin mikron löytyi sieltä kakkuun kuuluvat 100g voita. Kummakos tuo kun oli kovaa ja littanaa. Ei ollut kaakaon vika, niin kuin uhosin. 

Kolmantena päivänä tein kaikessa hiljaisuudessa taas uuden kakun.

Kuumenna uuni 175c. Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Vaahdota munat ja sokeri. Sekoita loput kuivat aineet keskenään ja hämmennä munasokerivaahtoon. Lisää lopuksi voisula. Paista kakkua noin. 15min. Kakun kuuluu olla matala, pinnalta rapea ja sisältä tahmea.

Tikullinen sydämiä

Makoisaa ystävänpäivää!

Ystävälle

Tuleeko yllätyksenä jos kerron, että ystävänpäivä lähestyy? Mitäs jos pyydät kaverin kahville ja annat hänelle lahjaksi esimerkiksi tuunatun lautasen? Minua jotenkin ihastuttaa yhdistää vanhoihin "kullattuihin", kukallisiin ja koristeellisiinkin jotain graaffista. Jotain pientä ja henkilökohtaista. Posliinitusseja löydät esimerkiksi Sinellistä. Näissä hommissa on kivaa se, ettei väri jämähdä kertaheitolla. Voit pyyhkiä jäljen ja aloittaa alusta jos ei heti onnistu. Kun olet tyytyväinen tulokseen anna työn kuivua huoneenlämmössä 24h. Tämän jälkeen vielä paisto 160 asteessa 40 minuuttia. Vielä ehtii ystävänpäiväksi!

Jos on käynyt niin hassusti, ettei ystävät ole tänä vuonna ansainneet lautasiaan, tee vaikka itsellesi uusi astiasto.

Yök Miranda.

Nuorena minä inhosin kaikella uhmallani Heikki Orvolan Miranda maljaamme! Ensinnäkin se oli mielestäni kuvottavan värinen ja pintakuvioltaan mälsä. Ja mikä pahinta - aina esillä- aina! Mutta miten kauniisti se sopiikaan valkoisen keskelle. Onko tässä nyt käynyt niin, että menin tuomitsemaan liian aikaisin?

Arabian munakuppi

Kesällä lunastin Arabian, G. Grönqvistin kukko munakupin kirpputorilta 2 eurolla. Liekkö jäänyt myyjältä nolla kirjoittamatta? Mitäänhän sitä ihminen ei yhdellä munakupilla varsinaisesti tee. Mutta oikein kun väänti tikusta asiaa, löysi kuppi käyttötarkoityksensa.

Tähtäimessä.

Viikonloppuna Saarijärven Ahvenlammilla järjestettiin taas vuosittaiset rompepäivät. Jo useamman vuoden ajan käynti on jostain järjettömästä syystä jäänyt vain haaveeksi. Paikalle tultaessa yllätys oli suuri kun tajusin, että odottamieni muutaman kymmenen pöydän sijaan, myyjiä oli sadoittain. Ensi vuonna lähden varmasti uudestaan ja varaudun runsaammilla käteisvaroilla. Raha ja tuote vaihtoivat onnellisesti omistajaa, nimittäin 2,50 euron yhteishintaan kotiutin sokerikon, kermakon ja tauluksi päätyvän ammuntataulun.

Eriparia

Pidän uuden ja vanhan yhdistämisestä, myös astioissa. Arabian Paratiisi sarja on saanut täydennystä Piilopaikka kannulla ja kirpparilta löytyneestä mustavalkoisesta lautasesta. Myös Iittalan harmaa kastehelmi lautanen sopii tähän kokonaisuuteen mielestäni mainiosti. Maljakot olen kotiuttanut kierrätyskeskuksesta. En usko että kyllästyn tähän mustavalkoiseen palettiin ihan heti ja ainahan näiden kanssa voi yhdistää mieleisiään värejä.

Löytöjä

Viimeiset kaksi viikkoa on tullut reissattua kodin ja kirpparin väliä tiuhaan tahtiin. Pesukone on laulanut ja silitysrauta kuumennut. Olen yli vuoden hamstraamisen jälkeen vihdoin saanut varattua kirpparipöydän ja vietyä ylimääräiset vaatteet ja sisustustavarat kiertoon. Olen minä jotain itsellenikin löytänyt, kuten nämä Marimekon peltiastiat euron kappalehintaan, vekkulin puurasian muutamalla sentillä ja mustavalkoisen seinälautasen tarjoululautaseksi. Harvemmin sitä  kirpputorilta tyhjin käsin poistuu!